EU–Intia-vapaakauppasopimus: mitä eurooppalaisten yritysten kannattaa tehdä ennen voimaantuloa

Lyhyesti: EU:n ja Intian kauppasopimus eli EU–Intia-vapaakauppasopimus (FTA) poistaa tai alentaa Intian tulleja tuotteilta, joiden osuus EU:n Intian-viennin arvosta on 96,6 %. Se merkitsee noin 4 miljardin euron tullisäästöjä vuodessa, ja suurimmat alennukset koskevat koneita, kemikaaleja, lääkinnällisiä laitteita, autoja, viiniä, väkeviä alkoholijuomia ja jalostettuja elintarvikkeita [3][4]. Toiseen suuntaan Intian hallituksen mukaan 90,7 % Intian EU-viennin arvosta muuttuu tullittomaksi sopimuksen tullessa voimaan, muun muassa tekstiilit, vaatteet, nahka ja jalkineet [20]. Sopimus ei ole vielä voimassa: 21. lokakuuta 2026 se odottaa neuvoston hyväksyntää ja allekirjoitusta, jonka on kerrottu tapahtuvan 16. joulukuuta 2026, ja sen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2027 alussa [1][9][10]. Eurooppalaisille yrityksille kyse on muustakin kuin alemmista tulleista: sopimus muuttaa viennin, jakelun, valmistuksen, yritysostojen ja hankintojen kannattavuutta Intiassa, mutta kunkin yrityksen hyöty riippuu tullien porrastusaikataulusta, alkuperäsäännöistä, Intian sääntelystä ja yrityksen nykyisestä liiketoimintamallista. Voimaantuloa edeltävät kuukaudet ovat oikea aika tehdä päätökset. Suomalaisille vientiyrityksille – etenkin teollisuuskoneissa, tietoliikennelaitteissa, puhtaassa teknologiassa ja terveysteknologiassa – sopimus voi olla syy arvioida myyntimallit, tuotantosijainnit ja toimitusketjut uudelleen.

Kenelle tämä on tarkoitettu: suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten toimitusjohtajille, talousjohtajille ja vientijohtajille, kun yritys myy Intiaan, ostaa Intiasta, tarjoaa siellä palveluja tai harkitsee intialaista tytäryhtiötä tai tehdasta. Oikeudelliset yksityiskohdat (tulliluettelot, alkuperämenettely, CBAM-säännöt ja investointisuoja) käsitellään artikkelissa EU–India trade deal (2026): status, FTA tariffs, rules of origin, CBAM and investment protection (ATB Legal, englanniksi) [17].

Viisi vaikutusta eurooppalaisille yrityksille:

1. Viejät saavat hintaedun kilpailijoihin, joiden kotimaalla ei ole voimassa olevaa kauppasopimusta Intian kanssa, mutta monissa tuotteissa etu kertyy vähitellen viiden–kymmenen vuoden aikana eikä heti ensimmäisestä päivästä.
2. Intialaisten tavaroiden ostajat hyötyvät nopeammin: useimmat intialaiset tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet ja jalkineet muuttuvat tullittomiksi sopimuksen tullessa voimaan, jos ne täyttävät alkuperäsäännöt.
3. Palveluyritykset saavat palvelusitoumuksia, jotka komission mukaan ovat laajemmat kuin yhdellekään muulle Intian kumppanille annetut, myös ylimmän johdon, hallitusten ja paikallisen läsnäolon osalta, mutta Intian lupa- ja FDI-sääntöjä sovelletaan edelleen.
4. Intialaisen tehtaan perusteet muuttuvat kumpaankin suuntaan: tullimuurin kiertäminen merkitsee vähemmän, mutta halvemmat eurooppalaiset koneet ja komponentit alentavat tehtaan rakentamisen kustannuksia.
5. Sopimus ei ratkaise investointisuojaa, CBAM:ia, verotusta, kaupan suojakeinoja eikä Intian markkinoille tulon vaatimuksia; ne vaativat edelleen suunnittelua.

Missä vaiheessa EU:n ja Intian vapaakauppasopimus on ja mihin voi luottaa jo nyt (21. lokakuuta 2026)

EU:n ja Intian kauppasopimuksen kerrotaan olevan pelkästään EU:n toimivaltaan kuuluva sopimus, jota 27 jäsenvaltion ei tarvitsisi ratifioida; pidä tätä tiedotusvälineiden tietona, kunnes neuvosto on päättänyt oikeudellisesta menettelystä [9]. Kyse on suurista summista: tavarakauppaa oli 118 miljardia euroa vuonna 2025 ja palvelukauppaa 59,8 miljardia euroa vuonna 2024, ja Intiassa toimii jo noin 6 000 eurooppalaista yritystä [1][2][3].

Mihin voi luottaa jo nyt: julkaistut tekstit ovat neuvottelutekstejä, joihin voidaan tehdä oikeudellisia tarkistuksia allekirjoitukseen asti, eikä mitään etuustullia vielä sovelleta. Lisää vuoteen 2027 ulottuviin sopimuksiin hintalauseke, joka siirtää tullimuutokset hintoihin, äläkä tarjoa etuustullien mukaisia hintoja ennen kuin sopimus on voimassa ja tuotteen porrastusluokka on tarkistettu.

Intian tullit EU–Intia-vapaakauppasopimuksessa: mikä halpenee Intiaan vietäessä ja milloin

Intia poistaa tullit 86 prosentilta tullinimikkeistään, jotka kattavat 93 % EU:n Intian-viennin arvosta; osittaiset alennukset mukaan lukien sopimuksesta hyötyy 96,6 % EU:n Intian-viennistä [3][4].

Lähteet: Euroopan komission tietosivut ja lukukohtainen yhteenveto [3][4][5]. Pääluvut perustuvat neuvoteltuihin teksteihin, joihin voidaan vielä tehdä oikeudellisia tarkistuksia ja jotka eivät ole voimassa; tietyn tuotteen tullikanta riippuu sen tullinimikkeestä Intian tulliluettelossa.

Porrastusluokka ratkaisee enemmän kuin lopullinen tullikanta. Jos koneen tulli laskee nollaan seitsemässä vuodessa, siitä maksetaan kolmena ensimmäisenä vuonna yhä suurin osa nykyisestä tullista. Ensimmäinen kaupallinen tehtävä on selvittää kunkin päätuotteen porrastusluokka Intian tulliluettelossa (sopimuksen lisäys 2-A2) [6]. Autonosat muuttuvat pääosin tullittomiksi viiden–kymmenen vuoden kuluttua, millä on merkitystä intialaisten kokoonpanotehtaiden toimittajille yhtä lailla kuin autonvalmistajille [3]. Kone- ja kemianteollisuuden viejien kannattaa myös seurata työryhmää, joka käsittelee Intian Quality Control Orders -määräyksiä: nämä tuotesertifiointia koskevat säännöt voivat viivästyttää lähetyksiä tullikannasta riippumatta. Sopimus antaa 60 päivää aikaa kommentoida uusia teknisiä määräyksiä ja kuusi kuukautta aikaa ennen niiden soveltamisen alkamista [3].

Hankinnat Intiasta: mikä halpenee eurooppalaisille maahantuojille

Intian kauppasopimus EU:n kanssa toimii molempiin suuntiin, ja eurooppalaisille maahantuojille ja vähittäiskauppiaille hyödyt tulevat nopeammin. EU toi Intiasta tavaroita 71 miljardilla eurolla vuonna 2024 [3]. Komission mukaan EU poistaa lopulta tullit 91 prosentilta Intian viennin arvosta tai 99,3 prosentilta osittaiset alennukset mukaan lukien [3]. Intian hallitus, joka laskee mukaan kaiken etuuskohteluun perustuvan markkinoillepääsyn eikä vain täyttä tullinpoistoa, esittää oman jaottelunsa: 90,7 % sen viennin arvosta muuttuu tullittomaksi sopimuksen tullessa voimaan, 2,9 % kolmen tai viiden vuoden kuluessa, ja 6 % saa alennetut tullit tai kiintiöt [20]. Lukusarjat on määritelty eri tavoin, eikä niitä pidä laskea yhteen.

Lähde: Intian kauppa- ja teollisuusministeriön tietosivu [20]; arvot ovat siinä julkaistuja Intian vientilukuja. Euroopan komission lukukohtainen yhteenveto vahvistaa 91 prosentin luvun, maataloustuotteiden poikkeukset ja teräskiintiöt [3]. Neuvoteltuja tekstejä, ei vielä voimassa.

GSP on lisäsyy laskea uudelleen. EU on 1. tammikuuta 2026 alkaen keskeyttänyt yleisen tullietuusjärjestelmänsä (GSP) mukaiset etuudet Intian osalta useissa tuotejaksoissa, kuten tekstiileissä, kemikaaleissa, muoveissa, koneissa ja koruissa, vuoden 2028 loppuun asti (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/1909) [21]. Vaikutus vaihtelee tuotteittain: osa tavaroista on menettänyt alennetun GSP-tullin, osalla sitä ei koskaan ollut. Niille tuotteille, jotka menettivät etuuden, vapaakauppasopimus voi palauttaa etuuskohtelun, mutta vasta sopimuksen tultua voimaan ja vain tavaroille, jotka täyttävät sen alkuperäsäännöt. Keskeytys on eurooppalaisille ostajille syy arvioida Intiasta tehtävien hankintojen kannattavuus uudelleen tuote kerrallaan; se ei tuo kaikille samansuuruista säästöä. Useimmat valmiit lääkkeet tulevat EU:hun jo nyt tullitta, joten sopimus merkitsee niille vähemmän kuin kemikaaleille.

Intiasta tulee mahdollinen tulliton hankintalähde vaatteille, kodintekstiileille, jalkineille ja nahkatuotteille – aloilla, joilla Bangladeshin ja Vietnamin toimittajat pääsevät EU:hun jo nyt tullitta tai lähes tullitta. Eurooppalaisten ostajien ratkaistavaksi jää, riittääkö kokonaishankintakustannuksen etu perusteeksi siirtää osa toimitusketjusta Intiaan (ks. esimerkki 3 alla).

Tullien lisäksi: mikä muuttuu eurooppalaisille palveluyrityksille ja sijoittajille

Monelle eurooppalaiselle yritykselle palveluja koskeva luku on tärkeämpi kuin tullitaulukot. Komission mukaan Intian palvelusitoumukset ovat laajemmat kuin ne, jotka se on antanut yhdellekään muulle kumppanille [3][4]. Niihin kuuluvat:

• Sijoittautuminen ja johto: Intia antaa ensimmäistä kertaa sitoumuksia ylimmästä johdosta ja hallituksista sekä paikallisesta läsnäolosta [3].
• Lupamenettelyt: suurin osa palvelujen kansallista sääntelyä koskevista WTO-säännöistä, joihin Intia ei muuten ole liittynyt; ne koskevat lupa- ja hyväksyntämenettelyjen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta [3].
• Rahoituspalvelut: kehys, jonka mallina on WTO:n rahoituspalveluja koskevista sitoumuksista tehty yhteisymmärrysasiakirja [3].
• Ammattilaisten liikkuvuus: Intian tietosivun mukaan sitoumuksia on annettu sopimusperusteisille palveluntarjoajille 37 alasektorilla ja itsenäisille ammatinharjoittajille 17 alasektorilla, ja sosiaaliturvasopimuksia kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa tavoitellaan viiden vuoden kuluessa [20].
• Kattavuus: Intian mukaan se on tarjonnut 102 palvelujen alasektoria ja EU 144 [20].

Mitä sitoumukset eivät tee. Kauppasopimuksen sitoumus velvoittaa Intian olemaan rajoittamatta markkinoillepääsyä enempää kuin se on luvannut; se ei ole toimilupa. Eurooppalainen pankki, vakuutusyhtiö, insinööritoimisto, logistiikka- tai teknologiayritys tarvitsee edelleen asianomaisen intialaisen valvontaviranomaisen luvat, sen on noudatettava ulkomaisia suoria sijoituksia (FDI) koskevia omistusrajoja ja sijoitusreittejä, ja sen on täytettävä paikalliset tietoja, henkilöstöä ja pääomaa koskevat vaatimukset. Palveluyrityksen käytännön kysymys on, tekevätkö sitoumukset intialaisesta toiminnasta niin toteuttamiskelpoisen, että yhtiön perustaminen Intiaan kannattaa, ja missä muodossa.

Vienti, jakelu, valmistus, yritysosto vai hankinnat: markkinoille tulo Intiaan vapaakauppasopimuksen jälkeen

Sopimus ei vaikuta jokaiseen yritykseen samalla tavalla. Se, mikä muuttuu, riippuu siitä, miten yritys toimii Intian kanssa nyt.

Lähteet: [3][6][12][13]. Alkuperäsäännöt voidaan tuotteesta riippuen täyttää eri tavoin: tariffiluokittelun muutoksella, tietyllä valmistusprosessilla tai muiden kuin alkuperäaineiden enimmäisarvolla. Tarkista sääntö, mahdolliset toleranssit ja asiakirjat ennen kuin vaadit etuuskohtelua.

Valmistuksen perusteet muuttuvat kumpaankin suuntaan. Yritys, joka sijoittui Intiaan lähinnä päästäkseen tullimuurin taakse, menettää tämän perusteen tullien laskiessa. Toisaalta halvemmat eurooppalaiset koneet ja komponentit alentavat intialaisen tehtaan investointikustannuksia, ja läsnäoloa Intiassa voivat edelleen perustella asiakkaiden läheisyys, julkisissa hankinnoissa paikallisille toimittajille annettava etusija, logistiikka, tuotteiden mukauttaminen, huolto, työvoimakustannukset sekä tuotantokannustimet, kuten Intian PLI-ohjelmat. Valmistus Intiassa vaatii siksi uuden liiketoimintalaskelman, ei automaattista kyllä- tai ei-vastausta.

Nyt kannattaa kysyä seuraavat strategiset kysymykset:

Pk-yrityksille: jälleenmyyjä vai oma myynti- ja huoltoyhtiö?

Tullien laskiessa moni suomalainen pk-yritys joutuu käytännön kysymyksen eteen: riittääkö nykyinen intialainen jälleenmyyjä, vai kannattaako perustaa oma myynti- ja huoltoyhtiö? Oman yhtiön puolesta puhuvat hinnoittelun, asiakassuhteiden ja markkinatiedon hallinta, asennus ja käyttöönotto asiakkaan luona, varaosat ja huolto paikan päällä, tekninen tuki, takuuvelvoitteiden hoitaminen sekä mahdollisuus aloittaa myöhemmin kokoonpano tai valmistus Intiassa. Jälleenmyyjän puolesta puhuvat pienemmät kiinteät kustannukset, jälleenmyyjän valmiit asiakassuhteet ja sen kokemus paikallisista käytännöistä, tarjouskilpailuista ja tuotesertifioinneista. Päätös kannattaa laskea porrastetun tullikehityksen, odotetun myynnin sekä yhtiön, henkilöstön ja säännösten noudattamisen kustannusten pohjalta. Samalla on selvitettävä, miten nykyinen jälleenmyyntisopimus voidaan päättää tai muuttaa: irtisanomisajat, yksinoikeudet, mahdolliset korvausvaatimukset sekä asiakastietojen ja varastojen siirto. Joskus toimiva välivaihe on malli, jossa vastuut jaetaan selvästi: jälleenmyyjä jatkaa myyntiä ja oma pieni tiimi vastaa teknisestä tuesta ja huollosta.

Kolme havainnollistavaa esimerkkiä

Kaikissa kolmessa esimerkissä käytetään oletettuja lukuja kannattavuuden havainnollistamiseksi; ne eivät ole ennusteita, ja ratkaisevia ovat tuotteesi todellinen tulliluettelo ja tariffiluokittelu.

Esimerkki 1: suomalainen koneenvalmistaja. Suomalainen yritys toimittaa vuosittain yhden tuotantolinjan intialaiselle asiakkaalle; oletettu tullausarvo on 2 000 000 € (CIF-perusteisesti). Oletetaan, että linjan Intian tulli on nyt 11 %, että arvo ja määrät pysyvät ennallaan ja että linjan porrastusluokka poistaa tullin seitsemässä yhtä suuressa vuotuisessa erässä.

Seitsemän porrastusvuoden aikana asiakas säästää näissä seitsemässä toimituksessa tulleja 880 000 €. Ensimmäinen porrastusvuosi voi olla lyhyempi kuin kaksitoista kuukautta; Intian tulliluettelon yleiset huomautukset määräävät, milloin kukin alennus tulee sovellettavaksi. Sopimus ei alenna Intian tuonnissa perimää yhdennettyä tavara- ja palveluveroa (IGST); GST-rekisteröity ostaja voi yleensä vähentää sen ostoihin sisältyvänä verona (input tax credit), jos vähennyksen edellytykset täyttyvät, kun taas perustulli (basic customs duty) on todellinen kustannus. Hyöty on siis tullisäästö. Jos vertailukelpoisen tuotteen tariffiluokittelu ja yleinen tullikanta ovat samat, kilpailija, jolla ei ole etuuskohteluun perustuvaa markkinoillepääsyä, maksaisi edelleen oletetun 11 prosentin tullin. Johtopäätös: säästö kertyy hitaasti ja tukee usean vuoden hinnoittelustrategiaa. Se toteutuu vain, jos linja täyttää alkuperäsääntönsä, joten esimerkiksi sveitsiläinen kara tai kiinalainen käyttöyksikkö on tarkistettava säännön rajoja vasten, ja viejän on itse vakuutettava alkuperä alkuperäilmoituksella [3]. Jos yritys oli harkinnut kokoonpanoa Intiassa lähinnä välttääkseen 11 prosentin tullin, tämä peruste heikkenee samana aikana.

Esimerkki 2: suomalainen terveysteknologiayritys. Suomalainen terveysteknologiayritys toimittaa diagnostiikkalaitteita intialaisille sairaaloille; oletettu tullausarvo on 500 000 € vuodessa (CIF-perusteisesti). Oletetaan, että laitteiden Intian tulli on nyt 10 % ja että niiden tullinimikkeen tulli laskee nollaan sopimuksen tullessa voimaan (sopimus poistaa tullit 90 prosentilta optisista, lääkintä- ja kirurgisista tuotteista, joiden tulli on nyt enintään 27,5 %, pääosin heti voimaantulosta tai 5 tai 7 vuoden kuluessa [3][4]).

Tullisäästö on 50 000 € vuodessa, jos nimike kuuluu heti tullittomaksi muuttuvaan porrastusluokkaan ja laitteet täyttävät alkuperäsääntönsä. Tarkista nimikkeen porrastusluokka, ennen kuin lasket säästön varaan. Sopimus ei korvaa Intian omaa lääkinnällisten laitteiden rekisteröintiä eikä tuontilupamenettelyä, joita sovelletaan edelleen.

Esimerkki 3: suomalainen design- ja kodintekstiiliyritys, joka hankkii tuotteita Intiasta. Yritys tuo Intiasta puuvillaisia kodintekstiilejä, kuten liinavaatteita ja pöytäliinoja, 1 000 000 euron arvosta. Oletetaan, että tuotteiden EU-tullinimikkeen tulli on nyt 12 % ja että se, kuten Intian tietosivulla todetaan tekstiilien ja vaatteiden osalta, laskee nollaan sopimuksen tullessa voimaan [20]. Tulli laskee 120 000 eurosta vuodessa nollaan, edellyttäen että tekstiilit täyttävät sopimuksen alkuperäsäännön. Vahvista tariffiluokittelu ja tullikanta EU:n tulliluettelosta, tarkista, salliiko tuotteidesi alkuperäsääntö tuodun kankaan tai langan käytön, ja varmista, että intialainen viejä antaa pätevän alkuperäilmoituksen ennen ensimmäistä lähetystä.

EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksen hyödyt: Suomi ja muut EU-maat

Alla olevat maasivut käsittelevät Intian markkinoille tuloa kustakin maasta.

• Suomi: teollisuuskoneet, tietoliikennelaitteet ja puhdas teknologia sekä terveysteknologia, jota esimerkki 2 käsittelee.
  • Teollisuuskoneet: koneiden ja sähkölaitteiden Intian tulli on nyt enintään 44 %, ja se poistuu lähes kaikilta tuotteilta enintään 10 vuodessa, pääosin 5–7 vuodessa; ks. esimerkki 1.
  • Tietoliikennelaitteet: tulliedun laajuus ja aikataulu riippuvat kunkin laitteen tullinimikkeestä ja porrastusluokasta Intian tulliluettelossa. Teknologiapalveluja tarjoaville yrityksille palvelusitoumukset voivat olla tulleja tärkeämpiä, mutta Intian lupa- ja FDI-sääntöjä sovelletaan edelleen.
  • Puhdas teknologia: puhtaan teknologian laitteiden tullietu ja sen aikataulu riippuvat kunkin tuotteen tullinimikkeestä ja porrastusluokasta; insinööri- ja konsulttipalveluissa merkitystä voi olla myös palvelusitoumuksilla.
  • Terveysteknologia: optisten, lääkintä- ja kirurgisten tuotteiden tullit (nyt enintään 27,5 %) poistuvat 90 prosentilta tuotteista, pääosin heti voimaantulosta tai 5 tai 7 vuodessa; ks. esimerkki 2.

• Katso Suomi–Intia.

• Ruotsi ja Tanska: Ruotsista teollisuuskoneet, ajoneuvot, terveysteknologia ja tietoliikennelaitteet; Tanskasta jalostetut elintarvikkeet, life science ja terveysteknologia sekä energialaitteet. Katso Sweden–India ja Denmark–India (englanniksi).
• Saksa: koneet ja automaatio, kemikaalit, autoteollisuus ja terveysteknologia eli ne EU:n vientialat, joiden tullien alennukset ovat arvoltaan suurimmat. Katso Germany–India (englanniksi).
• Ranska: ilma-alukset ja osat (tulli nollaan, pääosin viidessä vuodessa), viinit ja väkevät alkoholijuomat, elintarvikkeet ja terveydenhuolto. Katso France–India (englanniksi).
• Italia ja Espanja: Italiasta koneet ja työstökoneet, autonosat, oliiviöljy, jalostetut elintarvikkeet ja viini; Espanjasta oliiviöljy, jalostetut elintarvikkeet, viini ja autonosat. Katso Italy–India ja Spain–India (englanniksi).
• Alankomaat ja Belgia: Alankomaista maatalous- ja elintarvikeala sekä puutarhatalous, kemikaalit ja huipputekniset laitteet, ja Alankomaiden satamat voivat hyötyä myös intialaisten tavaroiden maahantulopisteinä; Belgiasta lääkkeet, terveysteknologia ja kemikaalit. Katso Netherlands–India ja Belgium–India (englanniksi).
• Irlanti: lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja väkevät alkoholijuomat. Katso Ireland–India (englanniksi).

Sveitsissä valmistetut tavarat eivät kuulu EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksen piiriin. Niihin sovelletaan EFTAn ja Intian välistä kauppa- ja taloudellista kumppanuussopimusta (TEPA), joka on ollut voimassa 1. lokakuuta 2025 alkaen [14]; sveitsiläisomisteisen konsernin EU:ssa valmistamat tavarat voivat saada etuuskohtelun EU:n sopimuksen nojalla, jos ne täyttävät sen alkuperäsäännöt, koska ratkaisevaa on alkuperä, ei omistus. Kukin etuuskohteluvaatimus arvioidaan erikseen sen sopimuksen mukaan, jota käytetään: sveitsiläinen osuus katsotaan EU:n sopimuksessa muuksi kuin alkuperäaineeksi ja EU-osuus vastaavasti EFTA-sopimuksessa, eikä näiden kahden sopimuksen välisen kumulaation odoteta olevan mahdollista [17]. Katso Switzerland–India (englanniksi). Brittiläiset yritykset käyttävät Yhdistyneen kuningaskunnan ja Intian kauppasopimusta, joka on ollut voimassa 15. heinäkuuta 2026 alkaen [15]; katso UK–India (englanniksi).

Mitä vapaakauppasopimus ei ratkaise

• Investointisuoja. Vapaakauppasopimuksessa itsessään ei ole investointilukua eikä sijoittajan ja valtion välistä välimiesmenettelyä; erillisestä EU:n ja Intian investointisuojasopimuksesta neuvotellaan edelleen, ja se edellyttäisi kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointia [3][19]. Intia on irtisanonut kahdenväliset investointisuojasopimuksensa EU:n jäsenvaltioiden kanssa Liettuaa lukuun ottamatta, ja irtisanottujen sopimusten jälkivaikutuslausekkeet (ns. sunset-lausekkeet) suojaavat yleensä vain ennen irtisanomista tehtyjä investointeja [16][17]. Se, kattaako jokin sopimus tietyn investoinnin, riippuu sijoittajan kansallisuudesta, omistusketjusta ja ajoituksesta, eikä kolmannessa maassa sijaitseva holdingyhtiö automaattisesti tuo sopimussuojaa. Arvioi tämä yhdessä sopimusehtoihin perustuvan suojan ja poliittisen riskin vakuutuksen kanssa ennen pääoman sijoittamista.
• CBAM. Sopimus poistaa tullin, ei EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) kustannusta. Intiasta tuotava teräs, alumiini, sementti, lannoitteet ja muut soveltamisalaan kuuluvat tavarat edellyttävät edelleen CBAM-sertifikaatteja niihin sisältyvistä päästöistä, myös silloin kun ne tulevat eurooppalaisomisteiselta tehtaalta; vuoden 2026 tuonnin sertifikaatit ostetaan helmikuusta 2027 alkaen [12][13]. Koska näiden alojen maksuttomien päästöoikeuksien jakaminen EU:ssa lopetetaan asteittain vuosina 2026–2034, kustannus kasvaa ajan myötä [22]; tietyn tuotteen kustannus määräytyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/2620 mukaisen laskennan perusteella [23]. Yksinkertaistettu esimerkki: yritys tuo vuodessa 1 milj. euron arvosta intialaista metallituotetta. Jos sopimus poistaa oletetun 6 prosentin EU-tullin, tullisäästö on 60 000 € vuodessa, kun tuonnin arvo ja määrä pysyvät ennallaan. Jos tuote kuuluu CBAM:n soveltamisalaan, hiilikustannus on laskettava erikseen: se riippuu todellisista tai oletusarvoisista sisältyvistä päästöistä, CBAM-vertailuarvoista, maksuttoman jakamisen huomioon ottavasta mukautuksesta, sertifikaattien hinnoista ja Intiassa mahdollisesti jo maksetusta hiilen hinnasta. Tuotteesta ja sen päästöintensiteetistä riippuen tämä kustannus voi pienentää tullisäästöä merkittävästi tai ylittää sen, joten molemmat on sisällytettävä kokonaishankintakustannuksen laskelmaan. Jatkojalostetulle alumiinille voidaan sopimuksen mukaan myös soveltaa kiintiöitä [20].
• Kaupan suojakeinot. Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, tukien vastaiset toimenpiteet ja maailmanlaajuiset suojatoimenpiteet ovat edelleen kummankin osapuolen käytettävissä, ja sopimus tuo lisäksi mahdollisuuden kahdenvälisiin suojatoimenpiteisiin, jos etuuskohteluun oikeutettu tuonti aiheuttaa vakavaa vahinkoa [3].
• Verotus. Verosopimukset ja Intiassa syntyvien voittojesi verotus pysyvät ennallaan. Sopimus muuttaa tulleja, ei GST:tä, ja tullisäästöt vaikuttavat hinnoitteluun, siirtohinnoitteluun ja katteisiin.
• Julkiset hankinnat. Toisin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Intian sopimuksessa, EU:n ja Intian sopimuksessa ei ole julkisia hankintoja koskevaa lukua [6][15]. Eurooppalaiset yritykset voivat edelleen osallistua intialaisiin tarjouskilpailuihin, jotka ovat avoimia ulkomaisille toimittajille, mutta ilman sopimukseen perustuvia oikeuksia ja Intian paikallisille toimittajille antaman etusijan rajoissa.
• Maantieteellisistä merkinnöistä neuvotellaan erikseen [19].
• Markkinoille tulon vaatimukset. Etuuskohteluun perustuva markkinoillepääsy ei korvaa niitä vaiheita, joita liiketoiminta Intiassa edellyttää: FDI:n alakohtaiset omistusrajat ja hyväksyntäreitit; yhtiön ja yhteisyrityksen rakenne; GST-rekisteröinti ja tariffiluokittelu; siirtohinnoittelu; FEMA-raportointi ja voittojen kotiuttaminen; BIS- ja muut tuoterekisteröinnit; jakelu- ja agenttisopimukset; sekä työoikeus, immateriaalioikeudet ja toimialakohtaiset luvat. Ne ratkaisevat, näkyykö tulliedun hyöty tuloksessa.

90 päivän toimintasuunnitelma

• Listaa Intiaan vietävät päätuotteet HS-koodeineen ja selvitä kunkin porrastusluokka
• Vertaa osaluetteloita kunkin tuotteen alkuperäsääntöön, myös muita kuin alkuperäaineita koskeviin rajoihin; pyydä toimittajan ilmoitukset
• Jos valmistat useammassa maassa, päätä, mitä sopimusta kukin tuote käyttää (EU:n sopimus, EFTA–Intia tai Yhdistynyt kuningaskunta–Intia)
• Lisää tullimuutoslausekkeet vuoteen 2027 ulottuviin sopimuksiin ja tarkista jälleenmyyjien katteet ja hinnoittelu
• Testaa vienti-, jakelu-, valmistus- tai yritysostopäätös uudelleen porrastettua tullikehitystä ja intialaisen tehtaan kustannuksia vasten
• Vertaa Intiasta tehtävissä hankinnoissa kokonaishankintakustannusta tuotteittain, CBAM mukaan lukien silloin, kun sitä sovelletaan
• Vertaa palveluissa uusia sitoumuksia oman toimialasi lupa- ja FDI-sääntöihin
• Päätä ennen investointia markkinoille tulon reitti, rakenne ja suojaukset; ks. FDI in India: rules, routes and approvals (ATB Legal, englanniksi) [18]
• Nimeä vastuuhenkilö, joka tarkistaa sopimuksen tilanteen kuukausittain, kunnes se on voimassa

Miten ATB Corporate voi auttaa

ATB Corporate neuvoo yrityksiä ja sijoittajia Intian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien markkinoille tulossa, rakenteiden suunnittelussa ja liiketoiminnan harjoittamisessa: markkinoille tulon reitin ja holdingrakenteen valinnassa, vero- ja valuuttasääntelyn suunnittelussa, sääntelyn noudattamisessa sekä paikallisen liiketoiminnan perustamisessa ja hoitamisessa. Jos haluat keskustella suunnitelmistasi, ota yhteyttä ATB Corporateen.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä EU–Intia-vapaakauppasopimus tarkoittaa eurooppalaisille yrityksille?

Eurooppalaisille yrityksille EU–Intia-vapaakauppasopimus tarkoittaa alempia Intian tulleja tuotteille, joiden osuus EU:n Intian-viennin arvosta on 96,6 %, ja noin 4 miljardin euron vuotuisia tullisäästöjä, jotka toteutuvat voimaantulosta alkaen, usein porrastetusti usean vuoden aikana [3][4]. Lisäksi sopimus tuo palvelujen markkinoillepääsyä koskevia sitoumuksia poistamatta Intian lupa- ja investointisääntöjä, ja se tekee useimmista intialaisista tavaroista tullittomia EU:ssa. Se, hyötyykö yritys, riippuu sen tuotteiden porrastuksesta ja alkuperästä sekä siitä, miten se toimii Intiassa.

Milloin Intian vapaakauppasopimus EU:n kanssa tulee voimaan?

Intian vapaakauppasopimukselle EU:n kanssa ei ole virallista voimaantulopäivää; voimaantuloa odotetaan vuoden 2027 alussa allekirjoituksen, jonka on kerrottu tapahtuvan 16. joulukuuta 2026, ja Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen [1][9][10]. Monet tullien alennukset tulevat sen jälkeen sovellettaviksi porrastetusti enintään kymmenen vuoden aikana, joten kunkin tuotteen tullikanta riippuu sen porrastusluokasta Intian tulliluettelossa [6].

Mitkä alat hyötyvät eniten viennissä Intiaan ja tuonnissa Intiasta?

Viennissä Intiaan suurimmat tullien alennukset koskevat koneita (enintään 44 prosentista nollaan), lääkintä- ja optisia tuotteita (enintään 27,5 prosentista nollaan), kemikaaleja (enintään 22 prosentista nollaan), autoja (110 prosentista 10 prosenttiin kiintiön puitteissa), viiniä (150 prosentista 20–30 prosenttiin) ja väkeviä alkoholijuomia (enintään 150 prosentista 40 prosenttiin) [3][4][5]. Tuonnissa Intiasta tekstiilit, vaatteet, nahka ja jalkineet muuttuvat Intian hallituksen mukaan tullittomiksi sopimuksen tullessa voimaan [20].

Suojaako EU:n ja Intian vapaakauppasopimus eurooppalaisia investointeja Intiassa?

Ei, EU:n ja Intian vapaakauppasopimus ei itsessään suojaa investointeja: siinä ei ole investointilukua eikä sijoittajan ja valtion välistä välimiesmenettelyä, ja erillisestä investointisuojasopimuksesta neuvotellaan edelleen [3]. Se, kattaako jokin olemassa oleva sopimus tietyn investoinnin, riippuu sijoittajasta, omistusketjusta ja ajoituksesta, joten tarkista se sekä sopimus- ja vakuutusvaihtoehdot ennen investointia [16][17].

Hyötyvätkö sveitsiläiset yritykset EU:n ja Intian kauppasopimuksesta?

Sveitsiläiset yritykset hyötyvät EU:n ja Intian kauppasopimuksesta vain EU:ssa valmistamiensa tavaroiden osalta: Sveitsissä valmistettuihin tavaroihin sovelletaan EFTAn ja Intian välistä kauppa- ja taloudellista kumppanuussopimusta, joka on ollut voimassa 1. lokakuuta 2025 alkaen, eikä EU:n sopimusta [14]. Kukin etuuskohteluvaatimus arvioidaan aina yhden sopimuksen perusteella ja sen tuotekohtaista alkuperäsääntöä vasten.

Lisälukemista

• Suomi–Intia
• India market entry by home country (englanniksi)
• India manufacturing entry for foreign companies (englanniksi)
• India and China plus one manufacturing (englanniksi)
• PLI: India's manufacturing incentives for foreign companies (englanniksi)
• India entry strategy: JV, acquisition or greenfield (englanniksi)
• Holding jurisdiction, investment treaties and substance (englanniksi)
• FEMA advisory (englanniksi)
• EU–India trade deal (FTA): what European businesses should do before it takes effect (tämän artikkelin englanninkielinen versio)
• EU–India trade deal (2026): status, tariffs and rules (ATB Legal, englanniksi)

Lähteet

1. Euroopan komissio, ”The EU–India trade agreement” (päivitetty 11. syyskuuta 2026; luettu 21. lokakuuta 2026) — https://commission.europa.eu/topics/trade/eu-india-trade-agreement_en
2. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”EU trade relations with India” (luettu 12. lokakuuta 2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india_en
3. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”Memo: EU–India free trade agreement – chapter-by-chapter summary” (2026; luettu 21. lokakuuta 2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india/eu-india-agreements/memo-eu-india-free-trade-agreement-chapter-chapter-summary_en
4. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”Factsheet: EU–India free trade agreement – main benefits” (2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india/eu-india-agreements/factsheet-eu-india-free-trade-agreement-main-benefits_en
5. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”Factsheet: EU–India free trade agreement – EU agri-food exports” (2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india/eu-india-agreements/factsheet-eu-india-free-trade-agreement-eu-agri-food-exports_en
6. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”EU–India: text of the agreements” (luettu 12. lokakuuta 2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india/eu-india-agreements/text-agreements_en
7. Euroopan komissio, lehdistötiedote IP/26/184, ”EU and India conclude landmark free trade agreement” (27. tammikuuta 2026) — https://cyprus.representation.ec.europa.eu/news/eu-and-india-conclude-landmark-free-trade-agreement-2026-01-27_en
8. Euroopan komissio, lehdistötiedote IP/26/1842, ”Commission presents landmark India trade deal to Council for signature” (11. syyskuuta 2026) — https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_1842
9. The Hindu, ”India-EU FTA to be signed on December 16” (24. syyskuuta 2026) — https://www.thehindu.com/business/Economy/india-eu-fta-to-be-signed-on-december-16/article71499760.ece
10. SteelOrbis, ”India-EU FTA to be signed in Dec 2026, to take effect from Feb-Mar 2027” (25. kesäkuuta 2026), Intian kauppa- ja teollisuusministerin lausuntojen pohjalta — https://www.steelorbis.com/steel-news/latest-news/india-eu-fta-to-be-signed-in-dec-2026-to-take-effect-from-feb-mar-2027-1460720.htm
11. The Tribune (ANI), ”India-EU FTA: Progress on trade deal and tech council reviewed, says Piyush Goyal” (1. lokakuuta 2026) — https://www.tribuneindia.com/news/eu-india-trade-talks/india-eu-fta-progress-on-trade-deal-and-tech-council-reviewed-says-piyush-goyal
12. EUR-Lex, asetus (EU) 2023/956 hiilirajamekanismin käyttöön ottamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna — https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2023/956/oj
13. Ministry of Commerce and Industry, Government of India, India–EU Agreement, Annex 14-A, ”Carbon Border Adjustment Measures” (helmikuu 2026) — https://www.commerce.gov.in/wp-content/uploads/2026/02/14.1-Annex-14A-Carbon-Border-Adjustment-Measures.pdf
14. EFTA, ”EFTA–India Trade and Economic Partnership Agreement enters into force” (1. lokakuuta 2025) — https://www.efta.int/media-resources/news/efta-india-trade-and-economic-partnership-agreement-enters-force-joint
15. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus (business.gov.uk), ”The UK–India trade deal” (luettu 11. lokakuuta 2026) — https://www.business.gov.uk/campaign/alive-with-opportunity/the-uk-india-trade-deal/
16. UNCTAD Investment Policy Hub, ”India: bilateral investment treaties” (luettu 12. lokakuuta 2026) — https://investmentpolicy.unctad.org/international-investment-agreements/countries/96/india?type=bits
17. ATB Legal, ”EU–India trade deal (2026): status, FTA tariffs, rules of origin, CBAM and investment protection” (lokakuu 2026) — https://atblegal.com/blog/international-trade/eu-india-trade-deal/
18. ATB Legal, ”FDI in India 2026: rules, routes and approval process” (lokakuu 2026) — https://atblegal.com/blog/foreign-investment-in-india/fdi-approval-process/
19. Euroopan komissio (kauppapolitiikan pääosasto), ”EU–India: documents” (luettu 12. lokakuuta 2026) — https://policy.trade.ec.europa.eu/eu-trade-relationships-country-and-region/countries-and-regions/india/eu-india-agreements/documents_en
20. Government of India, Ministry of Commerce and Industry, ”Factsheet: India and European Union Trade Agreement” (2026), julkaisija Intian suurlähetystö Pariisissa — https://www.eoiparis.gov.in/content/Paris_DOCPR_020326.pdf
21. Business Today, ”India-EU summit ahead: Commerce Ministry says GSP impact limited to 2.66% of exports, not 87%” (24. tammikuuta 2026), komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2025/1909 — https://www.businesstoday.in/latest/economy/story/india-eu-summit-ahead-commerce-ministry-says-gsp-impact-limited-to-266-of-exports-not-87-512766-2026-01-24
22. EUR-Lex, direktiivi (EU) 2023/959 EU:n päästökauppadirektiivin muuttamisesta, mukaan lukien CBAM-alojen maksuttoman jakamisen asteittainen lopettaminen (10 a artiklan 1 a kohta) — https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2023/959/oj
23. EUR-Lex, komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2620 CBAM-sertifikaattien palautusvelvoitteen mukauttamisesta EU:n päästökauppajärjestelmän maksuttoman jakamisen huomioon ottamiseksi — https://eur-lex.europa.eu/eli/reg_impl/2025/2620/oj

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on yleistä tietoa EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta tilanteen 21. lokakuuta 2026 mukaan. Se ei ole oikeudellista, vero- tai tullineuvontaa. Tekstejä voidaan vielä tarkistaa oikeudellisesti, eivätkä ne ole voimassa; tarkista allekirjoitettu teksti, tulliluettelo ja tuotettasi koskevat alkuperäsäännöt ennen kuin ryhdyt toimiin.